Upea seikkailu Costa Ricassa

Moi! Olen Tuuli, 2021-2022 lukuvuoden vaihto-oppilas. Vaihtovuosi oli unelmani jo pienenä. Haaveilin jo ala-aste ikäisenä ulkomailla asumisesta ja mahdollisuudesta itsenäistyä.

Lähtöni Costa Ricaan oli aika yllättävää. Suunnitelmani oli aina lähteä Yhdysvaltoihin oppimaan englantia, mutta koronan tuomista viisumi vaikeuksista johtuen suunnitelmat muuttuivat. Sain listan maista, joihin oli mahdollisuus päästä ja Costa Rica voitti minut puolellensa.

Suosittelen Costa Ricaa kaikille! Siellä pääset oppimaan täysin toisenlaista kulttuuria ja huomaat, että myös maailman toisella puolella eletään ihan normaalia elämää. Costa Rican rannat on pakko kokea. Näin suomalaisen näkökulmasta jokainen, jopa paikallisten mielestä vaatimaton, ranta oli aivan uskomattoman hieno. Suurin osa kehuistani menee kuitenkin Costa Ricalaiselle ruoalle. En ennen lähtöäni voinut edes kuvitella, että 10 kuukauden päästä minulla tulisi ikävä papuja ja riisiä, mutta näin pääsi käymään. Minulla oli todella hyvä isäntäperhe, joiden kanssa olen vieläkin yhteyksissä.

Elin kaupungissa nimeltä Naranjo host äidin, isän, kahden siskon ja veljen kanssa. Unohtamatta kolmea ihanaa koiraa. Avoin ja utelias persoonallisuuteni auttoi paljon perheeseen sopeutumisessa. Eikä mennytkään kuin kaksi viikkoa niin host perheeni tuntui ihan oikealta perheeltä. Vietin paljon aikaa sisarusten kanssa ja heistä tulikin vaihtovuoteni parhaita ystäviäni.

Kouluni oli todella pieni. Luokallani oli minun lisäksi vain kahdeksan opiskelijaa. Costa Ricassa on myös paljon isoja kouluja, joten saat jännityksellä odottaa minkälaisen kokemuksen sinä tulet saamaan.

Tykkäsin pienessä koulussa olemisesta, koska luokan yhteishenki oli hyvä ja tiivis. Tunnilla luokan eteen meno ei jännittänyt, edes vierasta kieltä puhuessa, koska kaikki luokalla olivat kavereita. Pienessä koulussa olessa, kaikki tiesivät kuka olen ja olivat kiinnostuneita Suomesta ja etenkin suomen kielestä.

Sain koulun lisäksi kavereita myös harrastuksista. Costa Ricassa useimmilla kouluilla on joitakin urheilu joukkueita, useimmiten koripallo tai jalkapallo. Mutta niinkuin Suomessakin niin myös Costa Ricassa useammat harrastukset tapahtuvat koulun ulkopuolella urheilu seuroissa. Harrastin ensimmäiset puoli vuotta kouluni koripallo joukkueessa ja sitten vaihdon kaupunkini omaan jalkapallo seuraan.

Ennen lähtöäni en puhunut sanaakaan espanjaa. Se tuotti aluksi vaikeuksia, sillä useimmat ihmiset Costa Ricassa eivät puhu ollenkaan englantia. Jos sinulla on mahdollisuus opiskella hieman espanjaa ennen lähtöäsi, suosittelen sitä, mutta minä pärjäsin ilman sitäkin. Kielen oppii helposti, kun on motivaatio oppia ja joka päivä puhuu niin paljon kuin pystyy. Itse huomasin viiden kuukauden kohdalla, että osaan jo puhua täysin sujuvasti. Sain myös koulusta tukea espanjan opiskeluun ja sain myös tehdä tehtäviä englanniksi, jos jokin aihe oli liian vaikea. Ei siis ole tarvetta stressata kieltä liikaa. Kunhan vain yrittää ja puhuu aina niin paljon kuin osaa, oppiminen on lähes automaattista.

Costa Rican kulttuuri on hyvin erilainen Suomesta. Costa Ricalaiset arvostavat kun osoitat kiinnostusta heidän kulttuuristaan ja kyselet kysymyksiä siitä. Ehkä isoin kulttuuri ero on miten suvut ovat todella läheisiä. Tietysti kaikki perheet ovat erilaisia, mutta minun tapauksessani lähes koko suku asui saman tien varressa. Ihmiset Costa Ricassa ovat myös todella välittäviä, kyselevät paljon, halaavat ja koskettavat.

Etenkin fyysiseen kostetukseen oli aluksi vaikea tottua, mutta koska olin innokas oppimaan uutta kulttuuria, niin pian huomasin itsekin halailevan kavereitani ja perheen jäseniäni.

Paras kokemukseni Costa Ricassa oli ehdottomasti organisaation järjestämällä retkellä. Menimme snorklaamaan, jota rakastan tehdä jopa Suomessakin. Menimme veteen ja olimme upeiden kalojen ympäröiminä. Myöhemmin menin sukellus opastajamme kanssa etsimään lisää mereneläviä. Löysimme mustekalan. En edes tiennyt että unelmani oli pitää mustekalaa kädessä ennen kuin sain tehdä sen. Me veimme mustekalan näytille koko ryhmälle ja päästimme sitten sen takaisin uimaan. Samana päivänä snorklatessani näin monia hai kaloja, kilpikonnan ja sain upean arven käteeni, jolla muistan tuon päivän ikuisesti.

Vinkkinä tulevalle vaihtarille, minne ikinä lähdetkään, ole avoin uusille kokemuksille. Kunnioita isäntäperheesi tapoja ja käytäntöjä, koska he ovat ottaneet sinut hyvää hyvyyttään juuri heidän luokseen oppimaan kulttuurista ja saamaan huikean kokemuksen. Ole kiitollinen siitä. Ole myös sosiaalinen ja mene koulussa aloittamaan keskusteluja, vaikka se vähän jännittäisikin. Onnea tulevaan vaihto vuoteesi!