Vaihto-oppilasohjelmat, 14–18-vuotiaille

Postia vaihtariltamme Idalta USA:sta

Fri Feb 21 2020

Kielen kehittymisen lisäksi olen huomannut kuinka vuosi on kasvattanut minusta itsenäisemmän ja kypsemmän ihmisen. Olen myös oppinut arvostamaan perhettäni ja kotiani Suomessa täysin uudella tavalla. Vaikka vuosi on erityinen ja ikinuistoinen, on ihana tietää, että kotona on ihmisiä, jotka odottavat minua. Muistakaa tuoda karjalanpiirakoita kun tulette hakemaan kentältä :)

ENSIKIPINÄ?

Siskoni lähti Meksikoon vaihto-oppilaaksi ollessani 8 vuotias ja siitä asti aloin pohtimaan, että kuinka siistiä olisi itse lähteä. Koin, etten olisi itse kumminkaan yhtä "rohkea" ja markustaa paikkaan, jonka kieltä en tunne hyvin aikaisemmin. Jälkeenpäin olen ajatellut, että kyllä Yhdysvaltoihin lähteminen 10 kuukaudeksi on ollut aivan tarpeeksi rohkeaa.

Ennen lähtöä en edes osannyt kuvitella, että tulisin elämään normaalia elämää aivan eri kulttuurissa ja eri ihmisten ympäröimänä. En ollut koskaan ollut muutamaa viikkoa pidempään poissa kotoa ja muistan, kuinka tuntui, että tämäkin tulisi olemaan vain pidempi lomamatka.

SIJOITUS?

Sain isäntäperheen pian hakupaketin täytettyä. Sijoituin pieneen 3 000 asukkaan kaupunkiin Michiganiin. Perheeseeni kuuluu äiti, isä, kaksi rotweileria sekä 30 kania. Jaoin perheen myös espanjalaisen vaihto-oppilaan kanssa, mutta hän joutui valitettavasti jättämään vuoden kesken. Pääkaupunkiseudulta muuttaessa muutos oli aluksi jopa hieman pelottava. Kaikkialle piti matkustaa autolla, sillä julkista liikennettä ei ole lainkaan ja kävelemällä lähimpään ruokakauppaan menisi vähintään tunti. Perhe järjestää paljon tekemistä ja kuskaa mielellään paikasta toiseen. Heillä on ollut aiemmin vaihto-oppilaita, joten he ovat osanneet tehdä kokemuksesta tähän mennessä erittäin hyvän.

KOULU?

Käyn n. 800 oppilaan koulua. Koululla on tarjolla erittäin laaja skaala harrastusmahdollisuuksia ja mielenkiintoisia oppiaineita. Golf, jalkapallo, tennis, paini, yleisurheilu, pesäpallo ja koripallo ovat suosituimpia lajeja.

Koulussa on yleisesti uskomattoman hyvä yhteishenki ja opettajat todella välittävät oppilaistaan. Mielenkiintoisin oppiaine on ollut lifeguarding eli hengenpelastuskurssi, jonka käytyä voin Suomessa toimia uimavalvojana.

VAPAA-AIKA?

Aloitin syksyllä cheerleadingin kannustamalla jalkapallopeleissä. Jakson vaihtuessa vaihdoin kilpacheeriin ja olemme joukkueen kanssa menestyneet yllättävän hyvin. Treenejä on joka päivä koulun jälkeen. Pitkät päivät ottivat aluksi koville, mutta siihen tottui yllättävän nopeasti.

Viikonloppuisin käyn usein ystävillä tai menemme yhdessä ulos syömään. Joka sunnuntai käymme perheen kanssa ruokakaupassa ja iltaisin katsomme elokuvia.

Parasta on ollut se, että olen saanut jatkaa samantyyppisten harrastusten parissa, kuin mitä tein Suomessa. Olen myös kokeillut paljon uutta, mutta sopeutumiseen on auttanut se, että on ollut myös jotain tuttua.

YLEISET FIILIKSET?

Elämä on kieltämättä täysin erilaista, kuin se olisi Suomessa. Vaihtareihin yleensä suhtaudutaan eri tavalla, sillä olemme kulttuurimme vuoksi erilaisia ja se kiehtoo paikallisia. Suosittelen vaihtoon lähtemistä ihan kaikille, joilla vain riittää intoa ja rohkeutta kokeilla jotain aivan uutta.

Kielen kehittymisen lisäksi olen huomannut kuinka vuosi on kasvattanut minusta itsenäisemmän ja kypsemmän ihmisen. Olen myös oppinut arvostamaan perhettäni ja kotiani Suomessa täysin uudella tavalla. Vaikka vuosi on erityinen ja ikinuistoinen, on ihana tietää, että kotona on ihmisiä, jotka odottavat minua.

IKIMUISTOISIN HETKI?

Tulen aina muistamaan sen jännittävän hetken, kun tapasin perheeni ensimmäistä kertaa. Lämmin vastaanotto onneksi purki pitkän jännityksen. Myös koulun jalkapallo- ja koripallopelien upea tunnelma tulee aina pysymään mielessäni.

HAASTEET?

Täydellisestä ympäristöstä huolimatta koti-ikävä yllättää silloin tällöin. Koulussa olevien muiden vaihtareitten, host perheen sekä oman perheen tuki on ollut korvaamatonta. Puhumalla asiat onneksi aina järjestyvät.

TERVEISIÄ KOTIIN?

Asiat hyvin rapakon toisella puolella.

Muistakaa tuoda karjalanpiirakoita kun tulette hakemaan kentältä:)!

Yt Ida Koponen

Kiitos Ida haastattelusta, on ollut ilo seurailla matkaasi USA:ssa ja odotamme jo innolla kuulevamme lisää arjestasi IG:n haltuunosossa!