Vaihto-oppilasohjelmat, 14–18-vuotiaille

Postia vaihtariltamme Enniltä USA:sta

Mon Feb 10 2020

Ota STS seurantaan Instassa ja seuraa vaihtareidemme arkea maailmalla!

Ensikipinä

Ensikipinä vaihtoon lähtemisestä mulla tuli jo yläaste-ikäisenä, kun kuulin mahdollisuudesta opiskella ja elää vuosi ulkomailla. Olen aina ollut kiinnostunut amerikkalaisesta kulttuurista, ja halusin myös oppia kielen paremmin, eli kohde oli selvä jo alusta alkaen. Lukion ensimmäisen vuoden alussa olin jo tosissaan harkinnut lähtöä, ja sain siihen tilaisuuden. Pian jo täytettiin hakemus STS:lle ja tässä sitä ollaan!

Sijoitus

Asun Granbury -nimisessä kaupungissa, Texasissa. Sijoitusta en valinnut, ja Texas oli iloinen yllätys! Mun isäntäperheeseen kuuluu host äiti ja -isä, sekä kolme kissaa. En olis ikinä voinut toivoa parempaa perhettä, ja olen heille todella kiitollinen siitä että saan asua täällä ja olla osa heidän perhettä!

Granbury on vähän pienempi paikka, noin 10 000 asukkaan kaupunki. Mun isäntäperhe asuu tosi kivassa 'aidatussa naapurustossa', jossa on kaikille yhteisiä uima-altaita, tenniskenttiä, golfkenttiä, ja jopa lentokenttä! Tykkään itse tästä paikasta ja kaupungista ihan tosi paljon, tää on mun mielestä just sopivan kokonen! Meiltä on alle tunnin matka Fort Worthiin, ja Dallasiinkin vain noin puolitoista tuntia. Isompaa kaupunkia löytyy siis ihan läheltä. Käydäänkin etenkin Fort Worthissa melkein viikottain.

Koulu

Käyn paikallista lukiota, Granbury High Schoolia. Koulussa on noin 2000 oppilasta, eli vähän isompi lukio ainakin näin tamperelaisen näkökulmasta! Tykkään koulusta täällä ihan todella paljon, on paljon sellaisia aineita mitä Suomessa ei ole ollut mahdollista opiskella. Esimerkkinä forensics -kurssi jossa opiskellaan mm. sormenjälkiä ja muuta rikostutkintaa. Kaikki opettajat on myöskin tosi kivoja ja rentoja, sekä ymmärtää että välillä tulee väärinymmärryksiä! Mun koulu painottaa tosi paljon urheiluun, ja löytyy vähän kaikkea jenkkifutiksesta joogaan ja cheeristä painonnostoon. Tää näkyy esimerkiksi siinä että koululta löytyy ihan todella hyvät puitteet urheilulle, ja monessa lajissa taso on todella kova! Olin ensimmäisen puolivuotta koulun tennisjoukkueessa, ja nyt joulun jälkeen vaihdoin trackiin, josta oon tykännyt paljon. Koulusysteemi täällä on tosi erilainen ja on ollut tosi hienoa päästä kokemaan jotain näin uutta ja erilaista.

Vapaa-aika

Koulupäivinä mulla ei ole vapaa-aikaa käytännössä ollenkaan. Lähden kouluun aamulla klo 7.45, ja koulu loppuu mulla noin 17.45. Normaalisti koulu loppuisi 16.25, mutta mulla jatkuu vielä koulun jälkeenkin treenit siihen 17.45 asti. Kotona olen vähän ennen seitsemää ja loppuilta menee syödessä ja läksyjä tehdessä sekä isäntäperheen kanssa ollessa. Viikonloppuisin tehdään yleensä jotain kivaa isäntäperheen kanssa. Käydään paljon lähikaupungeissa ja esimerkiksi elokuvissa tai keilaamassa, tai sitten ollaan ihan vaan kotona ja katsotaan telkkaria tai pelataan pelejä yhdessä! Koulun ulkopuolella en hirveesti nää kavereita, moni käy töissä ja vapaa-aika on monesti tiukoilla.

Fiilikset

Yleiset fiilikset vaihdosta on todella hyvät! Olen oppinut niin paljon uutta ja saanut uusia ihania kavereita sekä kokemuksia, joita en ikinä unohda! Mun isäntäperhe on myöskin ihan huippu! Alusta asti todella kannustava ja ihana, aivan varmasti paras perhe mikä olis mulle voinut sattua. Suosittelen todellakin vaihtoon lähtemistä jos kiinnostusta riittää, kannattaa vaan muistaa pitää avoin mieli! Tää on semmonen kokemus mitä ei vaihtais mihinkään.

Ikimuistoisin hetki

Ikimuistoisia hetkiä on ollut ihan todella paljon, mutta ehkä se kaikista ikimuistoisin on se, kun laskeuduttiin Dallasin lentokentälle ja tapasin mun host äidin ensimmäistä kertaa! Ikinä ei ole jännittänyt niin paljoa kuin silloin jännitti, mutta se oli alku ihan uskomattomalle kokemukselle!

Huonoja kokemuksia?

Vaikka koen vaihtovuoden olleen elämäni ehdottomasti hienoin kokemus, on se ollut myös kasvattava ja silmiä avaava matka. Vaikka vuosi on tähän mennessä ollut ihan uskomaton, on sen eteen joutunut tekemään paljon töitä, ja menemään oman mukavuusalueelle ulkopuolelle, mikä on ollut vain hyvä asia. Aina ei ole ollut helppoa, mutta aina on yritetty ja välillä on tullut mokattuakin! Musta on ehdottamasti tullut täällä ollessani heittäytyvämpi ja itsevarmempi. Kulttuurishokki oli alussa aika iso, ja puheliaat jenkit oli todella erilaisia hiljaisista suomalaisista, mutta kun itse vaan meni mukaan niin siitä se jo nopeasti helpotti. Haasteista pääsee kyllä yli kunhan vaan haluaa ja yrittää! Kannattaa siis vaan muistaa nauraa omille mokille, eikä ottaa asioita liian vakavasti!

Terveiset

Terveisiä perheelle ja kamuille sinne Suomeen, kesällä nähdään!