Pohjoinen on tasankoaluetta, jota selkeästi rajaa pohjoisessa ja koillisessa Alpit ja etelässä Apenniinien vuorijono. Kun puhutaan Pohjois-Italiasta, tarkoitetaan yleensä Po-joen tasankoa, Italian Alppeja ja Apenniinien aluetta. Eräät Euroopan korkeimmista vuorenhuipuista sijaitsee Piemonten ja Valle d’Aostan alueella. Juuri sieltä saavat alkunsa muutamat suuret joet jotka laskevat kohti Po -joen tasankoa romanttisen kauniiden Maggioren, Comon ja Gardan seutujen läpi.

Italian niemimaan keskiosan katsotaan alkavan Toscanan seuduilta, missä on upeita lumipeitteisiä vuorenhuippuja, kumpuilevia peltomaisemia ja ihania valkoisia hiekkarantoja. Marche, Abruzzo ja Molise ovat hyvin kallioista ja kivistä seutua. Umbrian aluetta puolestaan kutsutaan Italian vihreäksi sydämeksi ja se on kuuluisa oliiviviljelmistään ja ihastuttavista havupuualueista. Kauempana etelässä on pääkaupunki Rooma ja pieni Vatikaanivaltio. Etelä-Italia muodostuu Campanian alueesta, johon kuuluu sekä tasaista rannikkoaluetta että mäkimaastoa, Calabriasta, jossa on kesyttämätöntä luontoa ja Puglian seudusta, joka tunnetaan saappaan kantana. Italiaan kuuluu myös kaksi isoa saarta: hedelmällisen ja vulkaanisen maaperän Sisilia sekä Sardinian saari.

Italia on jaettu kahteenkymmeneen hallintoalueeseen, joista viisi (mm. Sardinia ja Sisilia) ovat itsehallintoalueita omine paikallislakeineen. Edustuksellinen demokratia Italia on ollut vuodesta 1946 lähtien Mussolinin vallasta putoamisen jälkeen järjestetyn kansanäänestyksen tuloksena. Yhtenäinen kuningaskunta Italia oli ollut vuodesta 1861 lähtien, tätä ennen maalla ei ollut yhtä hallitsijaa vaan maa muodostui useasta kaupunkivaltiosta.