Susan Espanjassa

HOLA A TODOS

Täällä sitä sitten ollaan, Espanjassa. En olisi ikinä kuvitellut että saan tilaisuuden lähteä vaihto oppilaaksi, mutta toive toteutui. Päätöksen tein lähes vuoden ennen lähtöä, mutta olin kuitenkin miettinyt asiaa kauemmin. Espanja ei ollut minun ensimmäinen vaihtoehto, mielessä oli ensin Brasilia, Latinalainen Amerikka ja Australia. Mutta koska äitini pelkää lentämistä ja toisiin vaihtoehtoihin olisi ollut monen tunnin lentomatka päädyin Espanjaan, koska tärkeintä minulle oli kuitenkin että kieli on Espanja.

Isäntäperheen sain aika nopeasti, vähän ennen koulujen loputtua toukokuussa. Sain perheen jossa oli isä ja äiti viisi lasta, neljä minua vanhempaa poikaa ja yksi minua vanhempi tyttö ja heillä oli myös koira. Minut sijoitettiin Andújariin, mikä on Jaénin pääkaupunki. Lähdön odotus tuntui ikuisuudelta, laskin kuukausia, päiviä ja lopuksi pelkkiä tunteja. Sitten olikin lähtöpäivä mikä tuntui epätodelliselta, lento lähti Helsingistä ja sitten sieltä Barcelonaan ja sieltä oli vaihto Sevillaan. Olin vasta myöhään illalla perillä eli yövyin minun Sevillan koordinaattorin luona, hän on todella mukava ja sanoi että saan tulla Sevillaan koska haluan ja voin ottaa kaksi ystävää mukaani. Seuraavana aamuna lähdin ’’omaan kotiin’’ junalla, matka kesti vajaa kolme tuntia. Vastassa olivat minun host äiti, hänen tyttö ja lapsenlapsi. Kaikki olivat niin uutta, maisemat, ihmiset, kadut ja kaupat. Olin aivan innoissani ja en malttanut odottaa mitään, halusin mennä kauppoihin, kaupungille, nähdä koulun ja kaikki paikat.

Kului vajaa viikko ja jouduin valitettavasti vaihtamaan perhettä, yksityisistä asioista johtuen. Uuden perheen sain nopeasti, toisen vaihtari tytön perheen kautta. Muutin jo viikon sisällä, uudessa perheessäni on 39 vuotias äiti, 16 vuotias tyttö, 10 vuotias poika sekä dalmatialainen koira nimeltä Tomi. Pidän todella paljon perheestä, he ovat todella mukavia ja pitävät samantapaisista asioista kuin minäkin. Host äitini on yoga opettaja ja hyvin urheilullinen, host siskoni käy saamaa koulua kuin minä ja host pikkuveljeni käy toista koulua. Asun Espanjalais tyylisessä kerrostalossa aivan keskustassa.

Koulu täällä alkaa joka päivä kello 08.15 ja loppuu kello 14.45. Koulussa on lähes 1000 oppilasta, joista nuorimmat ovat 7 ja vanhimmat 20. Suurin osa oppilaista kävelee kouluun, vain ne jotka tulevat pidempää matkaa tulevat vanhempien kyydissä. Koulussa minulla on, äidinkieltä eli espanjaa, ranskaa, englantia, kreikkaa, latinaa, historiaa, filosofiaa sekä liikunta. Minulla on jo ollut muutamia kokeita ja töitä, ne ovat todella erilaisia Suomeen verrattuna. Kouluun minulla on noin 15–20 minuutin kävelymatka, riippuu miten nopeasti kävelee. Aamulla tapaan aina ystäviä kaupungilla ja sieltä kävellään kaikki yhdessä ja koulun jälkeen kävellään aina yhdessä myös.

Olen ollut täällä nyt 2 kuukautta ja parisen päivää ja viihdyn erittäin hyvin. Elämä on täällä monin tavoin erilaista kuin Suomessa. Aamupalaa täällä en syö vaan syön koulussa yhden voileivän tai hedelmän. Koulun jälkeen kaikki menevät aina kotiin syömään perheen kanssa ja kello 15.30–16.00 on Siesta aika. Kaikesta ruuasta en pidä, mutta olen jo tottunut moneen uuteen makuun. Ruuan jälkeen opiskelen aina vähän ja teen läksyjä. Käyn kuntosalissa maanantaista perjantaihin ystävien kanssa, ja se on todella hauskaa. Käydään joka ilta erilaisissa ohjelmissa ja siellä tapaa samalla ystäviä ja välillä saa uusia tuttavuuksia. Kuntosalin jälkeen mennään joskus kaupungille ja kahvilaan. Sitten kotiin, täällä suurin osa syö illallista kello 22.00 aikaan, mikä on tosiaan myöhään. Itse en syö illallista jos minulla ei ole nälkä, mutta jotain pientä aina kuitenkin. Ettei sairastu, koska se ei olisi mukavaa kun on kuitenkin vieraassa maassa. Viikonloppuisin tehdään aina jotain, perjantaisin mennään aina ulos ystävien kanssa. Ja tehdään jotain hauskaa, suosittua täällä on valokuvien ottaminen, sekä pojat että tytöt tekevät sitä ja se on todella hauskaa. Joka päivä muutamilla on kamera mukana, otetaan kuvia tunneilla, liikunta tunneilla ja kaikkialla. Lauantaina mennään joskus ystävien luo yöksi, shoppailemaan, syömään, järjestettyihin juhliin, tanssimaan tai jotain muuta hauskaa. Joskus mennään isossa kaveri porukassa puistoon, jutellaan, syödään jotain pientä ja otetaan valokuvia tai mennään elokuviin. Sunnuntaina mennään kahville tai kaverille. Täällä on joka päivä jotain tekemistä, ja siitä pidän erityisen paljon. Espanjassa ketään ei jätetä ulkopuolelle, ja ystäviä ollaan kaikkien kanssa, sekin on yksi asia mistä pidän paljon.

Ennen saapumista Espanjaan olin lukenut 4 kuukautta espanjaa yhdellä kurssilla sekä opiskellut jonkun verran omalla ajallani. Pari ensimmäistä viikkoa en ymmärtänyt paljon, mutta nyt voin jo sanoa että ymmärrän kaiken minkä kuulen ja myös kirjoitan hyvin. On vielä paljon opittavana ja odotan kovasti päivää jolloin lähden Suomeen takaisin koska silloin on se päivä jolloin tiedän että osaan puhua ja kirjoittaa Espanjaa sujuvasti, se on minun suurin toive. En olisi varmaan koskaan muuten lähtenyt vaihtoon Espanjaan mutta syy että päädyin lähtemään on että isäni on Espanjalainen mutta hän kuoli onnettomuudessa kun olin lähes 5 vuotias. Ja sukulaisteni ja isäni vuoksi haluan oppia kielen ja myös koska Suomessa olen turisti alalla ja pidän paljon kielistä koska niistä on paljon hyötyä.

Olen jo saanut monia ystäviä täällä, koulusta, host siskoni kautta, juhlista sekä muista paikoista. Espanjassa on todella helppoa saada ystäviä koska suurin osa ihmisistä täällä ovat todella avoimia ja ystävällisiä. Paras ystäväni on siskoni sekä Silvia, heihin tiedän että voin luottaa milloin vain. Ystäväni ovat hyvin kiinnostuneita Suomesta ja kyselevät usein että miten kylmä siellä oikein on talvella. Myös monet luulevat että olen Englannista koska on niin harvinaista että vaihto oppilaita tulee Suomesta, eniten tulee Saksasta, Englannista sekä Amerikasta. Jotkin ystävät ovat jo sanoneet että he tulevat Suomeen sitten kun olen palannut takaisin, saa sitten nähdä jos pitää mutta mukavaa se olisi.

Koti ikävää on ollut parisen kertaa, aina välillä kun näkee perheitä yhdessä tai kotona ja ystäviä koulussa niin voi tipahtaa parisen pisaraa. Joskus voi purskahtaa itkuun, mutta se on aivan normaalia. Oli se epänormaalia jos ei olisi yhtään ikävä kotiin. Itselläni on kova ikävä perhettäni ja ystäviäni, mutta tiedän kuitenkin että tulen olemaan ylpeä itsestäni kun olen pärjännyt vuoden vieraassa maassa ja tulen kohta näkemään kaikkia taas, nopeammin kuin luulen. Olen yhteydessä perheeseeni joka kuukausi ja ystäviini myös. Tammikuussa osa Espanjan sukulaisistani tulevat käymään ja huhtikuussa minun äitini ja veljeni tulevat tänne. Sitä odotan jo innolla, vaikka haluan että aika ei menisi niin nopeasti.

Vaihto vuosi vieraassa maassa on yksi elämän parhaista kokemuksista. Vaihtovuodessa kertyy monia hyviä, hauskoja ja huonompia muistoja. Jos sinulle tulee mahdollisuus lähteä, en miettisi hetkeäkään.

Suosittelen Espanjaa kaikille jotka haluavat kokea erilaisen elämäntavan, kulttuurin sekä oppia Espanjan kielen. Espanja on upea maa monella tavalla, huonojakin puolia löytyy niin kuin jokaisesta maasta. Kokeakseen toisen ja erilaisen kulttuurin ei tarvitse matkustaa maapallon toiselle puolelle vaikka sielläkin on paljon nähtävää. Espanjassa hyvät puolet ovat iloiset ja sosiaaliset elämäntavat, hyvä ruoka ja aurinkoinen sää. Itse olen enemmän kuin onnellinen että päädyin lähtemään Espanjaan vaihtoon ja suosittelen koko sydämelläni Espanjaa kaikille.

Ystävällisin terveisin,

Susan