Kreeta Australiassa

Heippa ja terkut Kinglake Centralista, Victoriasta, Australiasta !

Oon viettänyt täällä kohta kaksi kuukautta, ja aika on lentänyt! Tuntuu kun vasta vähän aikaa sitten ois sanonut itkuiset heipat kaikille kavereille ja perheelle. Kaikki on sujunut aivan loistavasti, ja koti-ikävästäkään en oo pahemmin kärsinyt, ja se johtuu luultavasti siitä, että mulla on niin mahtava isäntäperhe!

Isäntäperheeseen kuuluu siis äiti, isi, 14-vuotias sisko, 13-vuotias veli ja melkein 11-vuotias sisko sekä kissa, kaksi koiraa, neljä kanaa, hevonen ja noin 100 lammasta. Asun tälläsellä farmilla pienessä kylässä noin tunnin päässä Melbournesta. En ois ikinä uskonut voivani rakastaa tällästä paikkaa näinkin paljon ! Tää on tosiaankin pieni paikka, keskustasta löytyy ruokakauppa, apteekki, leipomo, kahvila ja posti ja muutama ravintola/pubi, mutta silti täällä on elämää ja paljon tekemistä !

Kinglake tuhoutui sillon reilu vuosi sitten metsäpaloissa pahasti, ja se on edelleen täällä tosi iso juttu, minne tahansa meetkin, niin sulle näytetään kuvia ja palaneita puita ja väliaikaisia asuntoja näkee joka paikassa. Paikallisille se on myös aika vaikea aihe, koska täältä myös kuoli jonkun verran ihmisiä, mulle esimerkiksi selvis vasta vähän aikaa sitten, että yhden mun kaverin pikkusisko, isoveli ja eno kuoli :s Uudelleen rakennus on kuitenkin käynnissä, ja tää on kaikesta huolimatta tosi kaunis paikka. Koska tää on jotain 600 metriä merenpinnasta, iltaisin voi seistä tuolla kukkulalla ja katsella alas ja nähdä kaikki Melbournen valot. Se on jotain uskomattoman nättiä.

Mun hostperhe otti mut alusta lähtien hyvin vastaan, ja täällä ei ole koskaan tylsää, aina saa nauraa jollekin. Mun pienin sisko on vallan ihastuttava, ja onnistuu tekemään melkeempä mun joka päivästä paremman sanomalla mulle jotain ihanaa, esimerkiksi kerran siltä kysyttiin koulussa sen sisaruksista, ja se sano sanoneensa, että sillä on kaksi siskoa ja yks veli ! How cute is that (;

Mun koulu on 53 kilsan päässä, eli se tarkottaa sellasta tunnin bussimatkaa.. Se kuulostaa tosi pahalta, mut oikeesti se bussi on aika kiva, ja oon tutustunu siellä niiiin moniin ihmisiin ! Aamuisin se tarkoittaa aikaista herätystä, koska bussi lähtee 7.45, ja sit siinä vaan koomaa sen tunnin. Koululla ollaan 8.45 ja eka tunti alkaa 9.10. Päivässä on kuus tuntia, ja ne on yleensä kaksoistunteina. Yks kahenkymmenen minuutin välkkä, ja tunnin lounastauko. Mä otan yleensä kotoa lounaan (oon onnekas ja hostmum tekee sen;);) ) koska oon semivege, ja melkeen kaikissa kouluruoissa on lihaa.

Mun koulun nimi on Yea High School, ja siellä on vajaa 300 opiskelijaa. Oon yr 11, ja meijän luokka on aika tosi pieni, vajaa 20 ihmistä, ja ollaan koko luokka yhessä vaan enkussa. Opiskelen tällä hetkellä HHD (vähän ku psykaa ja terveystietoa sekasin) P.E:tä (Bilsaa ja TT:tä sekaisin), matikkaa, englantia, Studio Artia ja Legal Studiesia. Yea High ei oo yhtään tiukka, joitain opettajia kutsutaan esimerkiksi vaan etunimellä ! Koulupukua ei melkeen kukaan yr 11 pue kokonaan, vaikka se ei oo ees järkyttävä. Tummansininen hame, vaaleansininen t-paita ja tummansininen fleece ja lisäksi mitkä vaan mustat kengät.

Koulun jälkeen mun elämä täyttyy erilaisista urheiluista, kuten netballista, zumbasta ja juoksutreeneistä. Ratsastaa yritän aina kun säät sen sallii ( eli ei usein..) Ootan kesää kun kuuta nousevaa, koska jatkuviin sateisiin alkaa väsymään.

Ihmiset on tosi ystävällisiä, ja kuten sanoin, niin oon varsinkin bussissa tutustunut moniin ihmisiin. Melkein joka viikonloppu on jotain bileitä, joihin mua pyydetään mukaan ymsyms. Lisäks oon toosi kiitollinen, että noin tunnin ajomatkan päässä asuu toinen suomivaihtari Iida, jonka luokse oon itseasiassa huomenna menossa. Auttaa tosi paljon, että pääsee välillä puhumaan jonkun kanssa naamastanaamaan suomea (:

Mun perhe haluaa näyttää mulle mahdollisimman paljon Australiaa ja näiden elämäntyyliä, ja oon jo tähän mennessä kokenut niin paljon kaikkea, mihin mulla ei olisi koskaan Suomessa mahdollisuutta, mm. pitänyt vauva vompattia ja kanaa sylissä, paijannut tunnin ikäistä karistaa, pitänyt myrkkykäärmettä kädessä ja kiivennyt Sydneyn Harbour Bridgen yli ! Kenguruitakin näin heti ensimmäisenä pvänä ! Mä oon niin kiitollinen, että mulla on maailman mahtavin hostperhe, ja olen sen niille useaan otteeseen kertonutkin !

Kieli kehittyy koko ajan, ja varsinkin rohkeus puhua. Tällä viikolla oon nähnyt ekoja unia, joissa on puhuttu/kirjoitettu sekä suomea että englantia. Duudsonit on tosi iso juttu täällä, ja mua helpotti suuresti kun mulle sanottiin, että mun aksentti ei oo ihan niiden tasoa!:D

Mä aijon nauttia jäljellä olevista yhdeksästä kuukaudesta superpaljon, suunnitelmissa olisi mm. käydä Queenslandissa, Musen keikalla ja pelata paljon paljon netballia ! I <3 Australia.

Terveisin, Kreeta