Päivitämme kirjeitä jatkuvasti, joten kannattaa käydä lukemassa, mitä STS oppilaat maailmalta kirjoittavat.

STS vaihto-oppilasohjelmaan hakeneet saavat myös maailmalta palanneiden vaihto-oppilaiden yhteystietoja. Voit myös tilata kotiisi / ladata pdf:n STS Vaihto-ohjelmien esitteestä, josta löydät kohdemaittain yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet.

Klikkaa itsesi tästä alta STS vaihto-oppilaat Facebook:iin.

Reilu puolet vaihtovuodestani on nyt mennyt, ja aika tuntuu etenevän aivan liian nopesti. Vastahan sitä oltiin jännittäen hyppäämässä lentokoneeseen Helsinki-Vantaan letokentällä muiden Suomen vaihtareiden kanssa.

Elämä täällä maissi- ja vahnäpeltojen keskellä on menny varsin mallikkaasti. Ihmiset ovat olleet super ystävällisiä ja ottaneet minut avosylin vastaan. Isäntäperheeseeni kuuluu vanhempien lisäksi 13- ja 14-vuotiaat host-veli ja -sisko. Asumme isäntäperheeni kanssa Suomen kotipaikkakuntaani verrattuna huomattavasti pienemmässä kaupungissa nimeltä Hutchinson, jossa lähes kaikki tuntuivat tuntevan toisensa. Monet olivat kuulleet tulostani etukäteen. Melko pian perhetietoni saatuani sain monia yhteydenottoja mm. facebookissa ja tunsin, ettei isäntäperheeni ollut ainoa, joka odotti tuloani. Kun sitten vihdoin elokuussa saavuin, kaupoissa, koulussa ja kirjastossa ihmiset, joita en ollut koskaan ennen tavannut pysättivät mut kysyen, olenko se Whiten perheen uusi vaihto-oppilas Suomesta. Ilmeisesti vaaleahko tukkani ja huomattava suomalainen aksenttini olivat paljastaneet minut.

Ensimmäisen kouluviikon jälkeen tuntui kuin olisin hypännyt suoraan High school Musicalin mukaiseen maailmaan. Opettajia puhuteltiin etuliitteillä Mr. ja Mrs. , kello soi aina tunnin päättymiseksi, lounastauot puoreiden pöytien ympäröimässä suuressa salissa, cheerleaderit käytävillä asusteissaan ja kun koulun jokin joukkue pelaa, lähes kaikki olivat paikalla kannustamassa. Erityisesti amerikkalainen jalkapallo oli kova juttu meidän koulussa, sillä voitettiin siinä osavaltion mestaruus tänä vuonna. Koulua täällä on joka päivä kahdeksasta puoli neljään, melko lailla itse suunnitteleman lukujärjestyksen mukaan. Valinnanvara aineissa on laaja, joten hieman erikoisempia aineitakin mahtuu siis joukkoon lastenkasvatuksen vaipan vaihdosta renkaiden vaihtoon autonkorjaus kurssilla. Suomalaiseen kouluun verrattuna koulu ei ole vaikeaa, sillä kokeet ovat lähinnä monivalinta eikä esseitä tarvitse pahemmin kirjoitella. Arvosana perustuu pitkälti tuntiaktiivisuuteen, kotitehtäviin ja muutamaan kokeeseen, joten niin kauan kuin vaan osoittaa innokkuutta tunnilla ja tekee läksyt, ei koulunkäynnistä kannata sen pahemmin murehtia.

Vapaa-aikani kuluu lähinnä harrastusten parissa. Lukuvuosihan jaottuu ainakin meidän koulussa kolmeen ajanjaksoon, jolloin tarjolla on paljon erilaisia harrastuksia. Urheilujoukkueiden lisäksi mm. shakki-, drama- ja kielikerhot tulevat nyt ensimmäisinä mieleen. Itse pelasin syyskaudella golfia koulun edustusjoukkueessa ja nyt näin talvikaudeksi aloitin koripallon. Ehkä parhaat muistot mieleen on jäänyt juuri turnausmatkoilta, kun ajettiin 3 tuntia ahtaassa minibussissa pelaamaan yks kierros golfia ja samana päivänä vielä takasin. Ei ehkä kuullosta miltään ihan mukavimmalta reissulta autossa istumisen, mutta hauskaa meillä ainakin oli. Päästiin jopa pelaamaan osavaltion mestaruudesta loppukaudesta, vaikkei sitä kuitenkaan lopulta sitten voitettu. Yhä edelleen vietetään paljon aikaa mun golf-kavereiden kanssa, jotka mielellään tulevat kannustamamaan minua myös juuri alkaneisiin koripallopeleihin. Suosittelen siis erittäin lämpimästi kaikkia tulevia vaihtareita olemaan aktiivinen ja liittymään erilaisiin joukkueisiin, sillä sieltä ne parhaat ystävät tulevat!

Vuoden kuluessa olen löytänyt paljon uusia piirteitä itsestäni. Vaihtarina sitä oppii väkisin elämään itsenäisesti ja puuttumaan mahdollisiin onglemiin. Olen myös huomannut olevani paljon rohkempi ja ennakkoluullottomampi uusia ihmisiä tavatessani. Kielitaitoni kehittymistä on myös ollut mukava seurata. Pikku hiljaa sitä alkoi ensin laskemaan numerot mielessään englanniksi, sitten muutui ajatukset ja lopulta sitä näki jo unia englanniksi. Hyvä kehittymisen merkki on myös ollut se, kun avaan suuni, ei ensimmäinen kysymys ole heti se, että mistäs sä olitkaan kotoisin.

Tähän asti vuosi on ollut unohtumaton, ja onneksi se ei suinkaan ole vielä päättymässä. Erityisesti odotan mm. promeja ja valmistumisjuhlaa, jota varten ollan jo kaapu hankittu. Kiitos siis STS:lle mahtavista kokemuksista ja tsemppiä kaikille tuleville vaihtareille!

 Terveisin,

Laura, Kansas